Osta kirja verkosta

 
 
 
Teos sekoittaa chick lit -kirjallisuuden ja dekkarin piirteitä omalaatuisella ja tuoreella tavalla. - - Kunnianhimon, pyrkyryyden ja työelämän raakuuden kuvauksena Venäläiset tilikirjani onnistuu.
— Marissa Mehr / Turun Sanomat 6.5.2018
Aika nopeasti lukija havaitsee, että kirjoittajalla on sujuva ote kieleen ja vetävä kerronta. Tarinassa on hyvä rytmi, tilanteet vaihtuvat kiinnostavasti ja ympäristö saadaan nautinnollisesti mukaan.
— Seppo Paajanen/ Länsi-Savo 14.3.2018

 

BLOGEISSA SANOTTUA
(Otsikot linkkaantuvat blogeihin)
 

Juliaihminen

"Teos paljastui nautinnoksi! Venäläiset tilikirjani on nimittäin monella tapaa poikkeuksellinen kirja, en ole lukenut sellaista aiemmin. -- Mä olen vanha dekkari-lover, ja kirja ei ole siinä mielessä mikään tiukka dekkari, että siitä puuttuu esimerkiksi kuolleena löydetty nuori ja kaunis nainen tai ylipäänsä väkivallalla ei mässäillä. Se on mielestäni ihan freesiä näinä aikoina! Suositus!"
 

Uusi muusa

"Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani oli aivan riemastuttavan viihdyttävää luettavaa!  -- Pietari tapahtumapaikkana tuo kirjaan mielenkiintoisia huomioita venäläisten tavoista, ja tykkäsin myös päähenkilöstä, jolla on touhuissaan tekemisen meininki ilman turhaa hyssyttelyä."
 

Luetut.net

“Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani on kansainvälistä tasoa oleva viihderomaani, jolle löytyy varmasti laaja lukijakunta. Sujuvasti kirjoitettua esikoisromaania voi lämpimästi suositella niin chick litin ystäville kuin myös kevyitä dekkareita ahmiville. Mikäli olet kiinnostunut Venäjästä, lue tämä. Tai mikäli sinua kiinnostaa konsernimaailma, on tämä kirja sinulle.”

 

Amman lukuhetki

“Anniina Tarasova loihtii lukijoiden eteen ihastuttavan dekadentin slaavilaisen ympäristön. -- Jos luulit, että tilintarkastajan elämä on tylsää, olit väärässä! --Tarasovan ironisesta otteesta huolimatta huomasin useaan otteeseen ärsyyntyväni Reijan kiipijä-asenteelle, johon kuului seuraavien urasteppien jatkuva pohdiskelu ja surkuhupaisa LinkedInin tutkiminen siinä toivossa, että headhuntterit löytäisivät hänen profiilinsa. Toisaalta hahmon ristiriitaisuus ja silkka ärsyttävyys teki siitä myös uskottavan ja rakastettavan.”

 

Kulttuuri kukoistaa

“Tarasova yhdistää chick-lit-kepeyden dekkariin ja tuo samalla esiin niin paljon liiketoimintaan liittyvää, ettei tälle genrelle taida olla nimeä. Päähenkilö on kaikkea muuta kuin kananen, vaikka käy kaljalla ja pelaa pokeria, eikä romantiikka ole lainkaan poissuljettua. -- Erinomainen tämän hetken bisnesviihdekirja. Näitä toivoisin lisää!”

 

Kirja vieköön

“Minä en lue pääsääntöisesti chick-litiä, mutta onneksi Venäläiset tilikirjani sekoittaa hauskasti eri genrejä. Tarasova ei tyydy chick-litin puhtaaseen lajityyppiin, vaan yhdistää juoneen dekkaria ja nykypäivän todentuntuista bisnesmaailmaa. -- Ei ollenkaan hassumpi esikoisteos.”

 

Satuilualusta

“On todella epäreilua vonkua lisää, vaikka esikoinenkin on vasta juuri ilmestynyt. Haluaisin silti kovasti lukea myös Reijan tulevista seikkailuista. Onhan tässä hänelle vielä Venäjää ja Eurooppaa valloitettavaksi. Käväisi myös mielessä, että kirjalle saattaisi hyvinkin löytyä markkinoita myös venäjäksi ja/tai englanniksi käännettynä. Venäläiset tilikirjani on poikkeuksellisen moderni, urbaani ja kansainvälinen suomalainen teos, joten mikä ettei.”

 

Kirjaluotsi

“Anniina Tarasovan esikoisromaani Venäläiset tilikirjani ei lähtökohtaisesti kuulostanut minun kirjaltani. Blogiani lukevat ovat ehkä huomanneet, että chick lit ja dekkarit eivät ole lempigenrejäni. Konsernin sisäinen tarkastus aiheena ei myöskään saanut suoranaisesti hihkumaan innosta. Jokin tässä kirjassa kuitenkin veti puoleensa, ja kun ennakkokappale tipahti postiluukusta, päätin ottaa sen mukaan hiihtolomalukemiseksi. Hyvä niin, sillä sähäkän Reija Wrenin seikkailut Pietarissa oli mitä mainiointa lomalukemista, varsinkin junamatkalla ahmittavaksi.”

 

Anun ihmeelliset matkat

“--vaikka uteliaisuuteni Venäjälle sijoittuvasta chicklit-teoksesta oli suuri, sen business-ulottuvuus ei automaattisesti herättänyt lukuhalua. Ja kun soppaan sekoitetaan vielä kirjanpito ja tilintarkastus, voin todeta, että teeman suhteen teos ei sijoittunut mukavuusalueelleni. Kirja kuitenkin imaisi mukaansa jo nerokkaasta aloituslauseesta, ja olin avainhenkilö Reija Wrenin sekopäisestä sisäisestä maailmasta aivan myyty. -- Huumori on räiskyvää ja räävitöntä, ja ruokakuvaukset ylittävät hurmoksellisuudessaan jopa ryyppäyskuvaukset.”

 

Kirjamerestä ongittua

“Kirja on mielestäni viihde- ja jännitysromaanin sekoitus, jossa kerronta on nopeatempoista ja tapahtumat seuraavat toisiaan vauhdilla. Vauhdikkuuden ja elävyyden tuntua ehkä lisää kerronnan slangisanoilla höystetty puhekieli, mutta minusta tässä kirjassa kielivalinta toimii mainiosti eikä se lukiessa ärsyttänyt. -- Loppu kuitenkin palkitsi lukijansa ja loppuratkaisu oli minusta yllättävä, en osannut odottaa sellaista. -- Toivottavasti kirjailijan kirjoittaminen ei jää tähän esikoiseen.”