Pietarin metrossa

Oleellinen osa Pietarissa liikkumista on metrolla kulkeminen. Ensimmäisillä pitemmillä Pietarin lomamatkoilla 2006–2007 olin niin varovainen tai uuno, etten metroon uskaltautunut. Tämä tietysti tarkoitti naurettavia 10 km päivämatkoja Pietarin keskustassa ristiin rastiin kävellen. Hyvältä hyötyliikunnalta olisi säästynyt opettelemalla heti metron meininki, mutta kyllä vielä nykyisinkin metro saa pääni pyörryksiin ruuhka-aikana. Uusia linjoja ja asemia on pullahdellut vuosien varrella jatkuvasti.
 

TIISTAI 2. SYYSKUUTA 2008

Metrolla matkustaminen on luultavasti mukavin tapa kulkea ympäri Pietaria. Varsinkin keskustan asemat ovat mahtavia, ja Hakaniemen metro tuntuu aika pieneltä kun rullaportaissa saa seistä joskus viisikin minuuttia. Tultaessa kaupungilta päin punaisella linjalla 1, metro sukeltaa todella syviin vesiin alittaessaan Nevan. Ongelmana on, että suomalainen pulliainen ei osaa arvioida, kuinka paljon aikaa kuluu matkustamiseen. Pelkästään asemalta pois pääsemiseen voi kulua ruuhka-aikaan yli kymmenen minuuttia.

Metroissa on istumapaikkoja kummallakin laidalla. Miehet antavat usein tilaa naisille (varsinkin jos nämä ovat hentoisia ja hyvännäköisiä). Mummot ovat erityisen arvokkaita ja pitävät oikeastaan koko yhteiskuntaa pystyssä, mikäli pohditaan, ketkä valvovat museoita ja vessoja. Mummot siis saavat myös aina tilaa saapuessaan metroon. Minua alkaa nukuttaa, kun kylmästä ulkoilmasta pääsee kuhjaamaan kahden mummon keskelle. Onneksi metrossa on nerokas systeemi: aina ennen pysäkkiä ja kuulutusta valo välähtää kerran. Tämä välähdys on ainakin tepsinyt minuun hyvin, jos olen sattunut torkahtamaan vierustoverin olkapäätä vasten (ne, jotka tuntevat minut paremmin, tietävät että nukahdan aina ja kaikkialla).

Matkustaminen metrolla ei ole Suomeen verrattuna mitenkään kallista lystiä. Yksittäinen matka maksaa 17 ruplaa eli noin 50 senttiä.* Ostaessasi monikertalippuja tai kuukausikortin pääset vielä reilusti tätäkin halvemmalla. Tosin jos sinulla on paljon tavaraa mukanasi, sinulle mitä luultavimmin huudetaan ja sinut pakotetaan maksamaan jotain ekstraa. Paikalliset vievät vaivihkaa vaikka koiransakin pienissä kasseissa metroon. Ja lukevat. Joka kuudennella matkustajalla on mukanaan kirja tai lehti; se ehkä kertoo jotain siitä, kuinka paljon pietarilaiset viettävät ajastaan metrossa.

Tässä juttusarjassa kurkistetaan kirjailija Anniina Tarasovan elämään Pietarissa vuosien 2008–2014 välillä. Jutut on napsaistu Anniinan vanhasta blogista, jota hän lähipiirinsä iloksi ja kauhuksi noina vuosina piti. #venäjä

*vuonna 2018 yhden matkan hinta on 45 ruplaa, matkalipun hinta on 10 vuodessa ruplissa mitattuna siis lähes kolminkertaistunut.

 Pietarin Suomen-aseman edessä metroon touvaamassa helmikuussa 2018.

Pietarin Suomen-aseman edessä metroon touvaamassa helmikuussa 2018.