Kirjeeni julkaistuksi kirjailijaksi alkoi todenteolla siinä vaiheessa kun lähetin käsikirjoitusversion ensimmäisen kerran kustantamoon saatekirjeen kera. Ensimmäinen saatekirjeeni sisälsi samoja elementtejä kuin nyt alla oleva, mutta se ei missään nimessä ollut hioutunut huippuunsa. Kun yhteistyö ensimmäisen kustantamon kanssa kariutui, lähestyin saatekirjettä lopulta samoin kuin työhakemusta, joita olen rekrytoijan urallani lukenut niin paljon, etten edes välitä tietää. Suurin osa työhakemuksista on edelleen hyvin geneerisiä - niissä toistuvat tyhjät adjektiivit vailla konkreettisia esimerkkejä (kaikki ovat äärimmäisen yhteistyökykyisiä mutta kykeneviä itsenäiseen työhön) ja harva muistaa kertoa, miksi on kiinnostunut hakemaan juuri kyseiseen yritykseen töihin. Halusin vastata seuraaviin kysymyksiin:
1) Kuka olen?
2) Mitä luulen, että olen kirjoittanut?
3) Kenelle olen kirjoittanut?
4) Miksi juuri tämä kustantamo? (ei haitanne mainita jotain talon kirjailijoita joita ihailee tai joiden tuotantoon itseään haluaa vertailla - mä heruttelin meilissäni Vera Valan Italia-dekkareita)
Lähestyin lopulta sähköpostilla ja saatekirjeelläni Salla Pullia, jonka olin ohimennen tavannut Turun yliopiston pitkien käsikirjoitusten kurssilla. Pienen harkinnan jälkeen uskalsin livauttaa saatekirjeeseen myös omaa huumoriani, jota olen omissa työhakemuksissani aina vältellyt. En kuitenkaan uskaltanut lähteä ihan revittelemään, asia oli itselleni sen verran vakava. Alla kokonaisuudessaan tämä elämäni tärkein saatekirje, joka lopulta avasi urani kirjailijana (pitkä tarina koko polusta löytyy TÄÄLTÄ).
Tärähtänyt kuva tärähtäneestä kirjailijasta, joka vielä teen voimin jaksaa onnellisena lukea taittoversiovaiheeseen edennyttä esikoiskässäriä.
Saatekirje romaanikäsikirjoitukseen Venäläiset tilikirjani
Olen kolmikymppinen kruununhakalainen esikoispöytälaatikkokirjailija. Elämäni herkullisimmat ajat olen viettänyt Pietarissa opiskellen, työskennellen ja viime vuonna lähes 4 kk ajan Svenska Kulturfondenin stipendillä romaania työstäen. Lähestyn Gummerusta käsikirjoituksella nimeltään Venäläiset tilikirjani. Romaanissa päähenkilö Reija Wren lähetetään sisäiseksi tarkastajaksi työnantajansa tytäryhtiöön Pietariin. Pietarissa Reija kohtaa ekspatriaattien skumpanhuuruisen ja yksinäisen arjen sekä sen maailman, jonka on muutamaa vuotta aiemmin jättänyt. Elämä Venäjän miljoonakaupungeissa on jännittävää, ja ennen pitkään haasteellinen työ muuttuu vaarallisemmaksi kuin Reija on osannut kuvitellakaan. Romaani on sekoitus salapoliisi- ja rakkauskertomusta, jossa Reija pakenee Turussa odottavaa sitoutumista rosoisen säihkyvään itänaapuriin.
Romaanin aihe on näennäisesti talousrikoksen selvittäminen ja ekspatriaatin ihmissuhteet. Teemoja käsikirjoituksesta voi hakea runsaasti, mikäli näin haluaa: nuoruuden ja aikuisuuden raja, vakiintumisen ja vastuunottamisen rajanylitykset.Kulttuurit törmäävät ja ovat kuitenkin samanlaisia. Naisen paikka työelämässä vilahtaa esiin tämän tästä, mutta Reija pitää huolen siitä, ettei ura ole alisteinen hänen elämänsä miehille. Tekstini eroaa muista Venäjää käsittelevistä kaunokirjallisista teoksista siten, että siitä puuttuvat väkivaltaiset, ryyppäävät ja huorissa käyvät miehet. Luomaani maailmaa voisi ryysyjen alttarilla pyöriskelevän Venäjä-kirjallisuuden genreen verrattuna kuvata pikkusieväksi kertomukseksi eri elämien välissä pyristelevien nuorten akateemisten kokemuksista.
Omalta koulutukseltani olen sosiologi ja ekonomi – yhdistelmä humaania hörhöä ja analyyttista liikenaista. Taustassani vaikuttavat Pietarista vallankumousta paenneet emigrantit, temperamenttiset karjalaiset ja oikeudenmukaisen jähmeät hämäläiset. Päivätyökseni johdan 35 henkilöä työllistävää kasvuyritystä. Olen kaivannut kirjallisuuteen lisää kunnianhimoisia, mutta epätäydellisiä nuoria naisia. Uskon että romaanilleni löytyy kohderyhmä niistä 25–55-vuotiaista naisista, jotka ovat kiinnostuneita toisista kulttuureista, työelämästä sekä ripauksesta rakkautta ja jännitystä. Näen käsikirjoitukseni aiheen, tyylin ja sanoman sopivan Gummerukselle,ja olisin enemmän kuin iloinen päästessäni aloittamaan kirjailijanurani kanssanne.
Lisää kirjailijaläppää pääset seuraamaan Youtubesta Anniinan iltashotit -nimisen ohjelman alta! Sarjan ensimmäisen kauden neljä jaksoa julkaistaan syyskuun 2020 aikana, ja esikoiskirjailijoista kertova ohjelma avaa sarjan tiistaina 1.9. klo 21.